ollitapiopursiainen Tuoda esiin luonnontieteeseen ja ympäristönsuojeluun liittyviä tutkimuksia yms.

Ei me olla apinoita!

  • Pilakuva Charles Darwinista Lajien synnyn julkaisun yhteydessä.
    Pilakuva Charles Darwinista Lajien synnyn julkaisun yhteydessä.
  • Kuva ihmisen evoluutiosta.
    Kuva ihmisen evoluutiosta.

     Ihmisen evoluutio on herättänyt uskonnollisissa ihmisissä vastustusta. Syynä on mahdollisesti se, ettei haluta myöntää ihmisen ja apinan sukulaisuutta. Evoluutioteorian ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että ateismi olisi tieteellistä. Raamatun luomiskertomuksen tarkoitus ei ollut välittää informaatiota luomisen luonnontieteellisistä yksityiskohdista, jotka jäi ihmisen tehtäväksi kuten eläinten ja kasvien nimeäminen. Älykäs suunnittelu saattaa olla vain tieteelliseen asuun pukeutunutta kreationismia, joka edelleenkin yrittää kiistää ihmisen ja apinan sukulaisuuden. Ihmisen evoluutiota on kuitenkin tutkittu Charles Darwinin ajoista asti, jolloin on kertynyt runsas kokoelma ihmisen fossiileja. Ihmisen ja simpanssin DNA:t eroavat toisistaan vain muutaman prosentin verran, joka kertoo vahvasti ihmisen ja simpanssin yhteisen esi-isän puolesta. Richard Leakey, Juha Valste ja Chris Stringer ovat julkaisseet kirjoja ihmisen evoluutiosta, joista selviää paljon meidän menneisyydestä. Jo Charles Darwin aavisti ihmisen alkukodin sijainneen Afrikassa, jossa tänäänkin elää meidän lähisukulaiset simpanssit ja gorillat.                                                                                                                                                  Afrikasta on löydetty monta Australopithecus-suvun fossiilia. Kuuluisin on Lucy, jonka löytäjät sattuivat sitten kuuntelemaan juhliessaan löytöä The Beatlesin biisiä Lucy in the Sky with Diamonds. Richard Leakeyn perhe, isä ja äiti olivat ansioituneet monen ihmisen fossiilin löytämisessä, vaikka ensimmäisen Australopithecus-fossiilin tekikin Raymond Dart, joka ansioistaan huolimatta ei saanut professuuria Englannin yliopistoista. Hän nimesi löytönsä Australopithecukseksi, mikä viittasi sekä Afrikkaan että Australiaan. Raymond Dart oli nimittäin kotoisin juuri Australiasta, minkä vuoksi häntä ei arvostettu Englannissa. Australopithecus tarkoittaa etelän apinaa, koska fossiili tosiaankin löydettiin maapallon eteläiseltä puoliskolta. Oli siinäkin ylpeillä eurooppalaisilla nielemistä, kun lisäksi se osoitti vanhat käsitykset vääriksi. Vanhojen käsitysten pohjalta oli tehty väärennös Piltdownin ihminen, joka sotki pitkään ihmisen evoluution tutkimuksia. Australopithecus ei ollenkaan sopinut eurooppalaisten ennakkoluuloon aivojen koon merkityksestä ihmisyyden kehityksessä, joka kuviteltiin tapahtuneen aivojen koon kasvaessa. Australopithecus osoitti, että kävely oli ihmisyyden kehityksessä tärkeämpi kuin älykkyys.                                                                                                                                              Sokea kelloseppä on Richard Dawkinsin kirja. Siinä hän hyökkää brittiläistä luonnonteologiaa vastaan, jonka mukaan luonnossa näkyvä suunnitelmallisuus johtuu Luojasta. Dawkinsin mielestä evoluutiolla ei ole tarkoitusta, merkitystä eikä suunnitelmaa, jonka älykäs Luoja oli siihen pannut. Alister McGrath on kirjoissaan tuonut esiin Richard Dawkinsin ateistisen kritiikin heikkouksia, joita hän pitää osoituksena Dawkinsin ateismin poleemisuudesta ja fanaattisuudesta. Alister McGrathin mielestä Richard Dawkins sortuu atestiseen fundamentalismiin, kun pyrkii todistamaan evoluutioteorialla ateismin. Luonnontiede ei kuitenkaan voi ottaa kantaa metafyysisiin kysymyksiin, joita ei voida empiirisesti tutkia. Kysymys Jumalan olemassaolosta jää uskon asiaksi, jota ei voida tieteellisesti todistaa.                                                                                                                                          Martti Luther uskoi Roomalaiskirjeen selityksessään Jumalan voivan muuttaa apinan ihmisen. Konrad Lorenzin mielestä evoluutioteorian vastustus kumpuaa ensinnäkin halusta kiistää ihmisen ja apinan sukulaisuus, toiseksi pelosta vapauden menetyksestä ja kolmanneksi vanhoista uskomuksista, jotka kaikki ovat irrationaalisia. Martti Luther ei olisi vastustanut evoluutioteoriaa muusta syystä kuin siitä, että hän uskoi Raamattuun kirjaimellisesti. Hän ei olisi kokenut ihmisen ja apinan sukulaisuutta ongelmaksi, kun uskoi Jumalan voivan muuttaa apinan ihmiseksi. Hän vastusti uskoa vapaaseen tahtoon kirjassaan Sidottu ratkaisuvalta, jonka hän oli kirjoittanut  Erasmus Rotterdamilaista vastaan. Vanhat uskomukset, jotka tosiasiallisesti perustuivat Platonin teoksiin, hallitsivat kirkon allegorista eksegetiikkaa ja skolastista teologiaa. Niiden mukaan mikään laji ei voi muuttua toiseksi lajiksi, joten luonnossa ei voi tapahtua kehitystä vaan taantumista. Muutenkin antiikin kreikkalaisten maailmankuva oli ollut kaiken luonnontieteellisen tutkimuksen esteenä kunnes luonnontiede murtautui näistä vanhoista kahleista, kun luontoa alettiin tutkia teleskoopilla ja mikroskoopilla. K. V. Laurikainen uskoi luonnon puhuvan Luojastaan tällä tavoin. Kun minä katselen taivasta, niin mikä on ihminen? Psalmien kirjoittajan ja Salomon Saarnaajan tavoin me voimme ihmetellä luontoa ja ihmistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Meidän ihmisten on ilmeisesti vaikeata ymmärtää ja hyväksyä monta asiaa samanaikaisesti todeksi. Jospa ihmiskunta nykyään on monen tahon suunnittelua ja ajallisesti olemme risteyskohdassa. On niin paljon erilaisia tarinoita ja menneisyyden elämää, tarinoita, jotka on nykyään mahdollista nähdä; ja minun mielestäni mahdollista hyväksyä menneisyydeksi. Jospa on olemassa myös yksilöllistä menneisyyttä kaiken sen ihan ilmeisen joukkosieluisuuden lisäksi. Apinoihinkin on helppoa uskoa, kun katsoo elokuvia Apinoiden planeetoilta. Ihmiseen on mahdollista uskoa, kun uskoo taiteisiin, tieteisiin, uskontoihin, menneisyyteen - kun hyväksyy ajalliset aspektit. Ajallisesti avaruus on laajempi kuin tältä pieneltä maapalloltamme usein voimme nähdä.