ollitapiopursiainen Tuoda esiin luonnontieteeseen ja ympäristönsuojeluun liittyviä tutkimuksia yms.

Sarjassani ismejä paleontologian alalta: darwinismi ja kreationismi.

  • Darwinin teoria herätti pahennusta juuri siksi, että sen mukaan ihminen on apinan sukulainen.
    Darwinin teoria herätti pahennusta juuri siksi, että sen mukaan ihminen on apinan sukulainen.
  • Georges Cuvierin mukaan ei ole löydetty ihmisen fossiileja.
    Georges Cuvierin mukaan ei ole löydetty ihmisen fossiileja.

        Charles Darwinin evoluutioteoria herätti julkaisemisen aikana suuren kohun. Sen mukaan maapallo oli todellisuudessa vanhempi kuin ennen uskottiin ja ihminen on kehittynyt apinasta. Lutherin ajasta asti on uskottu luomiskertomukseen kirjaimellisesti, joten piispa Usher oli laskenut maapallon luodun 4004 eKr. ja hän uskoi Jumalan luoneen ihmisen suoraan maan tomusta. Siihen aikaan uskottiin, että edelleenkin maan tomusta syntyy eläimiä kuten rottia, hiiriä jne. Tämän alkusyntyopin Pasteurin kokeet todistivat vääräksi, kun hän 1800-luvulla todisti sen mahdottomaksi puhtailla ja suljetuilla pulloilla. Elämää voi syntyä vain elämästä, joka tosin pätee vain monisoluisiin eliöihin. Yksisoluista elämää on mahdollisesti syntynyt suoraan maan tomusta, jos Millerin kokeet pitävät paikkansa. Darwinin aikaan myös uskottiin siihen, että lajit eivät voi muuttua toiseksi lajiksi. Carl von Linné kannatti tätä uskomusta, jonka juuret olivat Platonin ideaopissa. Platonin opin mukaan lajit syntyvät siten, että ensin Jumala saa puhtaan ja täydellisen idean jostakin eläimestä ja sitten Hän toteuttaa sen Sanallaan. Martti Luther kuitenkin jo uskoi siihen, että Jumala voi Sanallaan muuttaa apinan ihmiseksi Roomalaiskirjeen selityksessä.                                                                                                                                        Charles Darwin sai idean teoriaansa H.M.S. Beaglen matkan seurauksena nähtyään luonnon monimuotoisuuden.   Erityisesti hänen käyntinsä Galapagos-saarilla vaikutti häneen syvästi, koska siellä hän näki monia elinympäristöön sopetuneita lintuja ja matelijoita. Darwinin peipot on yksi tälläinen eläinryhmä, jossa on tapahtunut paljon muuntelua elinympäristön mukaan. Jopa kreationistit hyväksyvät muuntelun, jos se tapahtuu lajin sisällä. Mutta he pitävät kiinni siitä, ettei laji voi muuttua toiseksi lajiksi. He siis edelleenkin kiistävät makroevoluution, jonka mukaan lajit voivat muuttua toisiksi lajeiksi.  Darwinin teoriaan on vaikuttanut  eniten Thomas Malthusin populaatioteoria, jonka mukaan elintarviketuotanto voi kasvaa vain aritmeettisesti ja väestö eksponentiaalisesti. Valitettavasti en voi nyt tarjota tästä mitään käyrää, joka selittäisi asian paremmin. Mutta tästä seuraa olemassaolontaistelu, jossa parhaiten sopeutuneet pärjäävät ja lisääntyvät huonommin sopeutuneiden karsiutuessa pois.                                                              Raamattuun uskovien on ollut vaikea uskoa evoluutioteoriaan monestakin syystä.  He haluavat pitää kiinni siitä, että luomiskertomuksen mukaan Jumala loi kaiken sangen hyväksi. Myös ajatus apinan ja ihmisen sukulaisuudesta on ollut heille vaikea niellä, koska se ei heidän mielestä sovi ajatukseen ihmisestä Jumalan kuvana. Raamatun mukaan tosin ihminen maan tomuna ei ole itsessään arvokas vaan Jumala tekee halvasta savesta arvokkaan antamalla savelle oman Henkensä, jolloin maan tomusta tulee Jumalan kuva. Saarnaaja myös pohtii, että omassa olossaan ihmiset ovat eläimiä. Lutherinkin mielestä hänen Saarnoissaan ensimmäisestä Mooseksen kirjasta ihmisillä ja eläimillä on paljon yhteistä kuten ruokatorvi, jne., joten hänestä ihminen ilman Pyhää Henkeä ei ollut eläintä parempi tai arvokkaampi. Kärsimyksen ongelmaa ei luomis- ja syntiinlankeemuskertomusten kirjaimellisella tulkinnalla ratkaista, koska luonnossa eläinten keskuudessa esiintyy lihansyöntiä jne. Myös sukupuuttoaaltoja ei voi täysin johtaa ihmisen syntiinlankeemuksesta, koska niitä on ainakin paleontologian mukaan ollut jo kauan ennen ihmisen luomista. Tämän jopa herra George Cuvier oli suostunut myöntämään, vaikka hän ei siis uskonut fossiiliseen ihmiseen.                                                       Tapio Puolimatka on kritisoinut kirjoissaan Darwinin teoriaa. Hänen mielestä sosiaalidarwinismi on suoraan seurausta evoluutioteoriasta, vaikka Herbert Spencer oli julkaissut osan kirjoista aikaisemmin kuin Darwin Lajien synnyn. Herbert Spencer uskoi kuten neuvostolamarckisti Lysenko Jaques Lamarckin oppiin hankittujen ominaisuuksien periytyvyydestä, jonka tieteelliset tutkimukset on todistanut vääräksi. Lamarckin teoria ei myöskään kestänyt Cuvierin murskaavaa kritiikkiä, joka osoitti sen monet heikkoudet. Jos Darwin oli taipuvainen hyväksymään Lamarckin opin hankittujen ominaisuuksien periytyvyydestä, se johtui hänen heikoista perinnöllisyyden tiedoista. Hän ei esimerkiksi tuntenut Gregor Mendelin tekemiä perinnöllisyyskokeita, jotka ovat vaikuttaneet syvällisesti evoluutiobiologiaan.                                                                                                                        Darwin oli lopettanut kirjansa Luojan ylistykseen.  Minusta kristinuskon ja luonnontieteen vastakkainasettelu on turha, koska niiden asettamat kysymykset liikkuvat eri tasoilla. Usko antaa vastauksen kysymykseen, miksi kaikki on olemassa. Tiede pyrkii antamaan tietoa siitä, miten kaikki on syntynyt. Evoluutioteoriasta voin suositella Ernst Mayrin hyvää kirjaa, jonka nimi on yksinkertaisesti Evoluutio. Laihonen, Salo ja Vuorisalo olivat tehneet vuosia aikaisemmin samannimisen kirjan, jossa annetaan hyvät perustiedot myös evoluutiosta. Kreationismia on tarkisteltu Peter Portenin ja Timo Vuorisalon toimittamassa kirjassa Evoluutio, NYT, joka julkaistiin Darwinin kirjan 150 vuotis-juhlavuonna. Tapio Puolimatkan käsityksiin evoluutiosta voi tutustua hänen kirjoistaan Usko, tiede ja evoluutio sekä Tiedekeskustelun avoimuuskoe, joissa hän sekoittaa siis Darwinin ja Spencerin teoriat toisiinsa.  Marvin L. Lubenowin kirja Myytti apinaihmisistä paljastaa, mistä se kenkä todella puristaa kreationisteilla. Minusta William A. Dembskin kirja Älykkään suunnitelman idea on vain Platonin vanha oppi uusissa vaatteissa, joiden tieteellinen todistaminen on todellisuudessa vaikeampaa kuin evoluutioteoria. Mats Björklund kirjassaan Evoluutiobiologia on sitä mieltä, että evoluutioteoria vaatii vain kolme edellytystä: muuntelun, perinnöllisyyden ja kilpailun. Chris Turneyn kirja Luut, kivet ja tähdet kertoo iänmäärityksen tieteestä, jota vastaan erityisesti nuoren maan kreationistit ovat kovin hyökänneet. K. V. Laurikainen, Risto Heikkilä, Aimo T. Nikolainen ja Eero Junkkaala ovat kirjoissaan tuoneet esiin myönteisen suhtautumisen Darwinin teoriaan, jota voidaan tulkita myös sopusoinnussa Raamatun luomiskertomuksen kanssa kuten Antti Filemon Puukko Raamatun selityskirjoissaan toteaa. Risto Heikkilä on tähtitiedettä tutkinut lääninrovasti, joka kirjassaan Kun minä katselen taivasta pohtii kristinuskon ja luonnontieteen suhdetta toisiinsa.                

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Kiitos. Eihän se idea teoriaan Beaglella vasta putkahtanut - Olihan jo Darwinin perheen mainiolla vaarilla Erasmuksella jo varsin mielenkiintoisia ajatuksia kirjoitettuina. Charles Darwinilla oli todella otolliset olosuhteet lähteä kehittämään ajatuksia.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Olen viime vuosina ajatellut niin, että ihmiskunnan historia - tai ylipäänsäkään mikään historia - ei loogisesti ajatellen ole lainkaan uskonasia. Paitsi, jos olisi havaintoja tai toiveita, että historiaa voi muuttaa niinkuin science fiction elokuvissa. Tällaista ei kuitenkaan ole ollut näköpiirissä.

Iankaikkisuuskaan tai Jumalan olemassaolo ei ole uskonasia sanan tarkassa merkityksessä koska taivaan, helvetin tai Jumalan olemassaolevuus tai olemassaolemattomuus ei riipu uskostamme. Meille ne on uskomuksia mutta objektiivisesti niiden olemassalon totuusarvo ei riipu meistä.

Sen sijaan jokaisen ihmisen, perheen ja kansakunnan tulevaisuus on jatkuvasti varsinainen uskonasia. Mihin suuntaan niitä luotsaammme, riippuu toki muista uskomuksistamme. Uskomukset siitä, mitkä ovat arvokkaita tavoitteita, ja mitkä ovat toimivia keinoja tavoitteihin pääsemiseksi, vaikuttavat valintoihin.

Käyttäjän ollitapiopursiainen kuva
Ollitapio Pursiainen

Pihkalan ja Valtaojan kirjat edustavat dialogia,jota toivon lisää kristinuskon ja luonnontieteen välille. Stuart A. Kauffmanin kirja Pyhän uudelleen keksiminen on yksi avaus sellaisen dialogin suuntaan,joka voi rakentaa koko läntistä kulttuuria. Darwin ei minun mielestä tuntenut riittävästi kirkkohistoriaa, koska hänen mielestä evoluutiolle ei ole sijaa kirkon opissa. Mutta jos tutkitaan kirkkoisien teoksia,niistä löytyy ajatus jatkuvasta luomisesta,esim. Augustinuksen Genesis-kommentaareissa. Sen voi liittää hyvinkin Darwinin teoriaan,mitä taas uskonpuhdistajien oppi nuoresta maasta ei sisällä. Teologeille ja geologeille tekee vain hyvää myöntää oma erehtyväisyys,josta kertoo Lutherin kritiikki Kopernikuksen oppia kohtaan ja Darwinin heikot tiedot perinnöllisyydestä. Ihmiskunnan menneisyydestä ja tulevaisuudesta käytyyn keskusteluun osallistui Jared Diamond kirjoillaan Kolmas simpanssi, Tykit, taudit ja teräs sekä Romahdus, joiden pohjalta voidaan olla optimistisen realistisia tämän metsästyksestä ja keräilystä maanviljelykseen ja karjanhoitoon siirtyneen ihmiskunnan tulevaisuudesta. Kuitenkin erilaiset kriisit,joilla meitä koetelleen,todistavat Rooman Klubin kirjan Kasvun rajat kehotuksen kestävään kehitykseen vakavasti otettavaksi.

Käyttäjän ollitapiopursiainen kuva
Ollitapio Pursiainen

Darwinin teoria syntyi tietenkin suosiollisessa ympäristössä. Esko Valtaoja ei ehkä ole samanlainen poleeminen ateisti kuin Richard Dawkins,joka kirjassaan Jumalharha fanaattisen fundamentalistisesti kannattaa naturalistista materialismia. Minusta diplomaattinen dialogi rakentaa paremmin kristinuskon ja luonnontieteen välistä siltaa silloinkin,kun keskustelukumppanit edustavat eri näkemystä Jumalasta. Loan heitto ei edistä uskoa Kristukseen eikä tieteen vapautta. Tiedän Urantia-kirjan,johon en ole riittävästi perehtynyt. Uskon asioissa minulle riittää Raamattu ja tiedon asioissa luonto oppimestariksi.

Käyttäjän ollitapiopursiainen kuva
Ollitapio Pursiainen

Minä tunnen pari Valtaojan kirjaa. Hän on asiantuntija tähtitieteessä. Uskoa Jumalaan ei minun mielestä voida tieteellisesti todistaa. Se jää aina uskon asiaksi. Minulle Paavali, Augustinus ja Luther eivät ole erehtymättömiä Jeesuksen seuraajia. Minä tarvitsen Jumalaa luottaakseni tulevaisuuteen. Mutta usko on luja luottamus siihen,jota ei voi nähdä. Hebr. 11:1-3.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

"Minä tarvitsen Jumalaa luottaakseni tulevaisuuteen. Mutta usko on luja luottamus siihen,jota ei voi nähdä. "

Tämä on nimenomaan minusta tärkeää kanssa. Mutta jotenkin keskustelu ateistien kanssa jämähtää mm. käsitykseen Jumalan läsnäolon luonteesta, ehkä.

Tarkoitan sitä, että uskova ihminen saattaa kokea että esim. rukous on "positiivisten toiveitten heittämistä" jumalalliseen maailmaan, Jumalalle, ja jonkun toisen uskontulkinnan ja sanontatavan mukaan ns. universumiin.

Ja luottamusta siihen, että ne toiveet, ollessaan positiivisia ja esim. suht' realistisia, usein tuppaavat toteutumaan omalla ajallaan, ikäänkuin todellisuus ohjelmoituu tämän mukaisesti. Tällä ajattelutavalla on pitkä kirjallinenkin perinne, mutta ateistit eivät vain hiffaa tätä.

Käyttäjän ollitapiopursiainen kuva
Ollitapio Pursiainen

Pertti Ranta on julkaissut vuonna 2011 kirjan Charles Darwinin elämästä, joka on nimeltään Charles Darwin elämä ja evoluutio. Siinä on kerrottu, kuinka Darwin sai ideansa H.M.S. Beaglen matkalla. Pertti Ranta kertoo myös jotain Darwinin nuoruudesta, kodista, koulutuksesta jne., kuten siitä, että hänen isänsä pelkäsi hänestä tulevan pelkkä sporttinen tyhjäntoimittaja. Darwinin isä oli pannut hänet ensin lääkärin oppiin, jossa Darwin tylsistyi. Darwin oli tainnut selittää lääkärin urasta luopumista sillä, että hän pyörtyi nähdessään verta. Sen jälkeen isä oli pannut poikansa pappiskouluun, joka toisaalta palvelikin tulevan luonnontutkijan uraa. Siihen aikaan maalaispapit harrastivat luonnontutkimusta, johon heillä olikin paljon aikaa. Tätä perinnettä jatkaa Suomessa Risto Heikkilä, jonka harrastus on tähtitiede. Darwin pääsi tuttavien suosituksen ansiosta matkalle H.M.S. Beaglella, josta hän on sitten kirjoittanut kirjan.

Käyttäjän ollitapiopursiainen kuva
Ollitapio Pursiainen

Britit romuttivat H.M.S. Beaglen Pertti Rannan mukaan, joten nykyään sitä voi ihailla vain pienoismallina. Se olisi ollut kulttuurihistoriallisesti arvokas alus, jos se olisi säilynyt.

Käyttäjän ollitapiopursiainen kuva
Ollitapio Pursiainen

Eero Junkkaala on ottanut kantaa evoluutioteoriaan kirjassaan Alussa loi Jumala. Hänen mielestä on tehtävä ero evoluutioteorian ja evolutionismin välillä, koska hänestä evoluutioteoria on biologiaa ja evolutionismi on filosofiaa. Muitakin mielenkiintoisia näkökulmia on hänen kirjassaan, josta on myös keskusteltu kiihkeästi sivustolla Areiopagi.fi. En oikein usko, että älykkään suunnitelman idea pystyy korvaamaan evoluutioteoriaa elämän synnyn ja lajien kehityksen selittäjänä. Biologiassa ei voi olla dogmeja, joita ei voi falsifioida. Karl Popperin mielestä tieteellisten teorioiden yksi vaatimus on niiden falsifioitavuus, jonka vuoksi niiden on kestettävä empiirinen tutkimus. Mats Björklund kirjassaan Evoluutiobiologia esittää, että evoluutiota on mahdollista tutkia empiirisesti.